sunnuntai 28. lokakuuta 2012

SYTYCDELLENPOTTER

So You Think You Can Dance, Ellen DeGeneres Show ja Harry Potter. Miten nää liittyy toisiinsa? Ainakin mä tykkään niistä kaikista ja sain hyvät naurut, kun yks kerrallaan löysin nää videot parin vuoden sisään! Ei muuta, kun check ´em out :D


Laura. Amused.

Ps.Tää ei aukee, jos ei kato kaikkia videoita.

sunnuntai 21. lokakuuta 2012

West Endissä, jee!

Jep, käytiin siis Lontoossa kattomassa kaks musikaalia ja yks baletti, tässä vähän niistä. 
Olin jo pitkään halunnut nähdä tämän ensimmäisen musikaalin, Les Miserablesin, koska tykkään samaisesta elokuvasta ja siinä on hyvä tarina. Musikaalia mainostettiin maailman pisimpään pyörineeksi musikaaliksi ja Lontoossa sitä esitetään jo kahdettakymmenettäkahdeksatta vuotta. Koska olin katsonut musikaalin trailerin vuosien varrella niin monta kertaa, tuntuivat biisit jo tutuilta, kun sitten itse esityksen näin. Musikaali oli laulullisesti todella upea ja täynnä suuria soololaulukohtauksia, mitkä olivatkin sen hienointa antia. Les Miserables oli todella dramaattinen ja perinteinen musikaali, eikä mistään iloisimmasta päästä, mutta onneksi nauraakin sai välillä! Mieleenpainuvin kohtaus oli ehkä Eponinen On My Own- biisi. Kaikesta suuruudestaan huolimatta, se jätti ehkä hieman kylmäksi (johtuen ehkä osittain takarivin paikoistamme), sillä elokuvassa kurjuus ja tunteet tulevat mielestäni paremmin esille. Laulut jäivät kuitenkin soimaan päähän loppuviikoksi, mikä on varmasti hyvän musikaalin merkki!



Sitten keskiviikkona käytiin tarkastamassa Royal Balletin Swan Lake. Luultiin, että meillä olis tosi huonot paikat, kun ne oli niin halvat, mutta se oopperatalo oli niin hieno ja hyvin suunniteltu, että nähtiin erittäin hyvin sieltä ylhäältäkin. Tää oli elämäni toinen kerta, kun kävin baletissa ja molemmilla kerroilla oli Joutsenlampi kyseessä. Olisin halunnut nähdä jokunkun muun, esim. Alice In The Wonderlandin, mutta muita ei ollut tällä hetkellä näytännössä. Noh, sitten itse esitykseen. Mitäs nyt muutakaan voi Joutsenlammelta odottaa, kuin täydellisyyttä, ja sitähän sieltä tuli lavan täydeltä. Mitä nyt oon netistä ja videolta katellu eri maiden baletteja, niin täytyy sanoa, että tykkäsin Lontoon puvustuksesta ja lavastuksesta tosi paljon. Se ei ollut liian pramea, mutta silti upea ja tunnelmiin sopiva. Ah, kaunista, kaunista!!


Kolmas show oli sitten The Lion King , jonka olin nähnyt jo aikaisemmin kuus vuotta sitten. Siitä asti, kun ekan kerran näin tän 13- vuotiaana, oon unelmoinu tanssimisesta tällä lavalla. Rakastin tätä leffaa lapsena yli kaiken ja ehkä just sen takia nää biisit saa kylmät väreet aikaan edelleen. Huhhuh mitä laulua ja tanssia, mutta ennen kaikkea koko se tapa millä tää musikaali on tehty, on vaan niin huikeeta! Kaikki ne eläinpuvut, varjoteatterit, yleisön joukossa lentävät linnut, kymmeniin eri osiin leviävä, kohoava ja laskeutuva lava ja vihdyttävästi riehuva kapellimestari sai sydämen sykkimään ilosta. Mitä kekseliäisyyttä! Ja ne lapsinäyttelijät oli niin inspiroivia. Miten niin nuoret voi osata ja uskaltaa esiintyä niin hyvin ja niin isolle yleisölle!


 Tässä vielä kaikki mun ostokset matkalta. Koko syksyn säästin tätä varten, mutta en sitten loppujen lopuksi ehtinytkään ostaa kovin paljoa :D

Laura

lauantai 20. lokakuuta 2012

London!

Tultiin Crystalin kanssa eilen aamulla kuudelta kotiin Lontoosta, jossa oltiin lomailemassa viis päivää. Oltiin hotellissa King´s Crossilla, josta sitten aina kuljettiin undergroundilla keskustaan. Viikko oli sellainen, kun nyt kaupunkiloma yleensäkin; shoppailua, nähtävyyksien kiertelyä ja iltaisin jalat muussina nukkamaan. Mulle matkan kohokodat oli kuitenkin ne kaks musikaalia ja baletti, jotka käytiin kattomassa, huhhuh! (Niistä tulee pian postaus erikseen ;)) Lontooseen ei kyllä kyllästy ikinä!
(Vaan Englannissa voi yhtäkkiä kulkea ohi tollanen kulkue :D)

Matkanjälkeinen fiilis on aina haikee, mutta onneks tänään oli Jyväskylässä October Jam- tanssitapahtuma, jossa oli paljon tuttuja tanssimassa. Tuli taas innostus ja tuntui, ettei Jyväskyläkään oo ihan kuollut paikka :P

Laura

perjantai 12. lokakuuta 2012

Day in a life of a gap yearer

Blogi kuollut, minä en. Kuukaus sitten mulla kävi pienoinen katastrofi, kun poistin vahingossa kaikki kuvat mun koneelta. Onneks kone oli aika uus, joten menetin vaan tän kesän kuvat. No, kiitin onneani, että mulla on edes jonkun verran kuvia täällä blogissa säästössä. Kuitenkin tämä vähän tappoi innon kuvaamiseen ja siksipä ei ole postauksia kuulunut. Toisaalta myös syksy pyörähti niin nopeasti käyntiin, etten oo tajunnutkaan miten nopeesti aika on mennyt!

Tällä viikolla ostin uuden lempileluni, nimittäin iPhone 4S:n, ja oon ihan älypuhelinmaailman pauloissa Sanajahtineen kaikkineen :D Tässä nyt iphonelaadulla mun tän viikon keskiviikkopäivä. Elämää menneisyyden ja tulevaisuuden välissä. Ainiin, ja instagramissa mua voi seurata nimellä laurakaroliinac. 

Aamu meni rauhallisesti istuskellessa ja pyykkiä lajitellessa. Ulkona kaunis syyssää.

Kokkasin perheelle ruokaa ja lähdin laulutunnille.

Opetustunnit ihanien tyttöjen kanssa.

Omat tanssitunnit ja tunnelmallista ilmaisua. 

Illalla lauleskelua ja uus kirja.

Laura