Aamulla rauhallista, illalla revitään hiuksia. Nutturalle, kikkaralla, suoraksi, letiksi. Elämä ei mee ihan niin kun kirjoissa, mut onneks meikkivoiteella voi vähän peitellä virheitä. Nilkkoja se ei kuitenkaan saa paremmin ojentumaan, eikä laulua kuulostamaan paremmalta. Onneks mua katotaan vaan, eikä kuunnella. Ja onneks teen tätä. Tää on kivaa! Stressaa se kamala päättötyö ja jokainen opettaja kuvittelee, että just nää harkat on ne tärkeimmät: Nuku hyvin ja pidä lihakset kunnossa. Treenaa lisää, että pystyt vetää täysillä. Televisiohaastattelua ja tuhatpäistä yleisöä odotellessa, sekä kiukkuisia ohjaajia, kun joka paikkaan en voi venyä. On tää silti niin kivaa! Tossa viimesessä kuvassa on mun tulevan lauantain aikataulu... siinähän sitten mietin, että mihin ehin...
Laura
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti